lauantai 21. joulukuuta 2013

Historian havinaa

Kuva
Vietin eilisen illan ylhäisessä yksinäisyydessäni, joten kulutin tunteja tietokoneen ääressä katsellen videopätkiä liittyen oikeanlaisen hääpuvun valintaan. Minä olen luonteeltani perinnekeskeinen ja innostunut kuulemaan tarinoita vanhoista esineistä. Samalla tavalla olen kiinnostunut siitä, miksi asioita tehdään tietyllä tavalla ja millaisia ajatuksia tai uskomuksia niihin liittyy. Näin häiden aikaan onkin hyvä miettiä, miksi me morsiamet pukeudumme toinen toistaan upeampiin, lähes aina valkoisiin luomuksiin.

Naimisiin.infon hääoppaan mukaan hääpuku oli hamassa menneisyydessä tavallinen juhlapuku, josta erityisen teki sen kanssa käytettävät morsiuskorut, kruunu sekä seppele. Valkoista hääpukua on alettu käyttää vasta 1700-luvulla, mutta vielä tässä vaiheessa viattomuutta symboloiva valkea väri ei Suomessa ollut kovin tavallinen vaihtoehto. Se oli lähinnä varakkaan väen valinta, sillä alempisäätyiset käyttivät mustaa juhlapukua. Ajallisesti tästä on hieman eri tietoa Amoriini-sivustolla, jonka mukaan 1800- ja 1900-lukujen taitteessa musta ja valkoinen hääpuku olivat yhtä suosittuja. Amoriini-sivuston mukaan tiettävästi ensimmäinen valkoista hääpukua käyttänyt henkilö oli Ranskan kuningatar Anne of Brittany vuonna 1499, mutta suuremman yleisön suosioon valkoinen väri nousi vasta 1840-luvulla Englannin kuningatar Victorian häistä.

Kuva

Haluaisin kovasti lukea Marnie Foggin kirjoittaman teoksen Vintage hääpuvut: Häämuodin vuosikymmenet (Otava 2011). Siellä olisi kuvien kera esitelty hääpukumuotia eri vuosikymmeniltä. Kun kirjaa ei tähän hätään ole saatavilla, auttaa Naimisiin.infon hääopas jälleen. Häämuoti ei ole muuttunut vain ja ainoastaan värien osalta, senhän me kaikki tiedämmekin. 1930-luvulla hääpuvut olivat suoria ja kapeita, usein kuitenkin laahuksella varustettuja. 1940-luvulla sota-aikana hääpuku oli useimmiten arkimekko, sillä oikeaa hääpukua oli vaikea saada. Pieni hattu ja valkeat puuvillakäsineet tekivät 1940-luvun hääpukeutumisesta kuitenkin hieman juhlavampaa. 1950-luvulle siirryttäessä monien oli kuitenkin mahdollista hankkia muodinmukainen hääpuku leveine helmoineen, kapeine vyötäröineen ja pienine huntuineen.

1960-luvulla hääpukujen helmat levenivät ja lyhenivät; pituutta saattoi olla saman verran kuin minihameella. Toisaalta taas morsiamet avioituivat mitä erilaisemmissa puvuissa, minimekko ei suinkaan ollut ainoa vaihtoehto. Tämän jälkeen pitkät helmat tekivät jälleen tuloaan, ja 1970-luvulta lähtien puvut muuttuivat koristeellisemmiksi ja suuremmiksi - aivan kuten itse hääjuhlakin.

Kuva

Kuninkaalliset häät tuntuvat aina olleen suunnannäyttäjiä häämuodin tiellä. Jo 1800-luvulta alkanut ilmiö taitaa elää aina vain vahvemmin. Vai mitä sanotte prinsessa Dianan, prinssi Williamin ja prinsessa Madeleinen häistä?

Millaisia ajatuksia teillä herää hääpukujen historiasta? Minkä ajanjakson puvuista pidätte eniten? Onko ehkä jokin sellainen tyyli, jota ette voi sietää? Mitä mieltä olette mustasta hääpuvusta? Minua itseäni puistattavat lähinnä suuret ja painavat kermakakkuhääpuvut, joista ei rusettia, röyhelöä ja puhvihihaa puutu. Sen sijaan 60-luvun tyyli minimekkoineen on minusta hurmaava!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti